Huh huh... Nyt se on tehty vaikka lujille
ottikin. Nimittäin "muutto" tai oikeammin asunnon tyhjäys joka oli
edellytys koko lähdölleni. Viime sunnuntaina luovutin hieman haikeana
avaimet tyhjään kaikuvaan kotiini saapuville vuokralaisille jotka kyllä
lupasivat pitää mun kodista hyvän huolen ja maksaa vuokransa ajallaan.
;) Ei se silti mitään ihan helppoa ollu... tuo koti on mulle rakas ja
mulla on piiiitkähkö penni kiinni siinä joten toivoa sopii että asunto
on yhtä hyvässä kunnossa palatessani. Siis myös yläpölyt pyyhittynä ;)
Viimeinen viikko meni siis pakatessa, tyhjätessä, pakatessa, karsiessa,
pakatessa ja viikonloppuna rykästiin kamat seitsemään eri osoitteeseen
ja minä siihen kahdeksanteen. Siinä pesukonetta ym. painavia kantaessani
tuumasin ihan ääneen että tämän takia mä käyn kuntosalilla :D (Jossa en
oo nyt ehtiny käymään mutta jospa toi tavaroiden kantaminen ja perus
koiran hihnajarruna toimiminen ajais nyt saman asian) Yhdeltä yöllä kun
sulattelin (silmitöntä väkivaltaa apuna käyttäen) mun pakastinta niin
pidin kyllä visusti mielessä minkä asian takia asunnollani siihen aikaan
kuhkin ;) Ja voi kyllä, kaikesta väsymyksestä huolimatta se kannattaa.
Siitä ei ole epäilystäkään. :)
Nyt
siis itse siirryin "isäntäperheeseeni" Nurmoon, jossa me Saagan kanssa
saadaan majailla mun lähtööni asti. Ja täytyy kyllä sanoa että oon hyvin
tyytyväinen! Meidän on täällä hyvä olla <3 Tavarat tuli ripoteltua
sinne tänne ympäri maakuntaa, auton ratissa oon istunu luvattoman paljon
ja vetänyt luvattomasti (??) peräkärryä, kolme jätesäkillistä heitin
roinaa menemään ja lisäksi kirpparille katos yhtä jos toistakin
nyssäkkää. :) Inventaario siis tässä samassa.
Elämä
ei silti ole ihan täysin pyörinyt vain pakkaamisen ja muuttamisen ym.
järjestelyn ympärillä. Viime lauantaina nimittäin kastettiin ja KASTELTIIN
meidän suvun pikku prinsessa. Tyttö sai nimekseen Aino Susanna <3
Ristiäiset oli kerrassaan hulvattomat ja rakas kummipookeroiseni Aapo
oli ihan elementissään :D Meinas kyllä olla pokassa pitelemistä kun
reipas herra kolme vee touhus ja esiintyi itselle ominaisella tyylillään
:D Voi rakkaus toista.... Kerta kaikkiaan hurmaava ja suloinen
viliskuri. :)
Ja olihan mulla tupa
täynnä kuumia gimmojakin! Nimittäin Big Five eli ugisporukka käväs
viikkoa ennen mun muuttoa. Ihan koko jengiä ei kasaan saatu (siksi vain
five) kun rakkaus vei yhden meistä rapakon taa. Mutta niin, mehän siis
muisteltiin, naurettiin, syötiin ja erityisesti juotiin hyvin. Ja voi
kyllä, hauskaa oli todellakin!! Mikäs sen hauskemapaa LÄHES
kolmekymppisten naisten mielestä voikaan olla kuin... TEKOHAMPAAT
jotka oli hankittu jonkinsorttisesta automaatista. Ja varmasti kaikki
kanssajuhlijat arvosti sitä että ne kulki meidän mukana viihdemaailma
Ilonassa... millon kenenkin suussa tai lasissa. :D Olo oli kyllä
sunnuntaiaamuna sen mukainen että tiesi juhlineensa. Onneksi laiton
määrä kahvia herätti mut henkiin... närästys oli siinä vaihees erittäin
pieni paha. ;) Oli ihanaa hörsköttää likkojen kans! KIITOS vielä! PS:
Shoppaillessa lähti jälleen kerran käsistä, mutta ilmeisesti alkaa ikä
painaa kun tällä kertaa ostoskori täyttyi ihanista TISKIRÄTEISTÄ!! XD
Huolestuttavaa?? Kyllä. Onneksi sentään läträttiin alkolla niin kuin
ennen vanhaa. ;)
Asiat alkaa kyllä
olla siinä mallissa että sais alkaa jo kovasti jännittämään, mutta vasta
muutaman kerran on kourassu mahan pohjasta. Kun ei oo EHTINY jännittää
kun joka illalle on ollu jotaki puhdetta. Pitäs vissiin merkata
kalenteriin to 24.10 klo 17-18 JÄNNITTÄMINEN. Kyllähän se sieltä tulee,
sen nyt saattaa arvata... Tyhjässä asunnossani kun seisoin niin
haikeuden keskellä jännityskin kiskasi mahan pohjaa. Siinä vaihees ku
viimein pysähtyy niin se varmaan tulee... sen aika on sitten jossain
välissä. Ens viikolla?
Saagan tänne
jättäminen tuntuu ajoittain aivan kamalalta. Se on asia jota vähän
hautailen johonkin mielen pohjalle. Omaatuntoa soimaa vaikka TIEDÄN että
se jää todella hyviin käsiin ja olosuhteisiin neljän muun
suomenlapinkoiran kanssa samaan laumaan! Ruuti, Tuisku ja Varma on
Saagalle ennestään tuttuja ja vaikkei olla piiitkään aikaan treffattu
niin hyvin likat näytti tulevan juttuun edelleen. Ja uusi tuttavuus
Riivis meni siinä missä kaikki muutkin. Iiihana natiainen sekin :)
Hammashuollon ja hierojan varasin Saagalle vielä ennen lähtöäni. Saaga
oireilee nimittäin selkäänsä. :( Persus pomppii ylös ja alas eikä
askellus ole kohillaan. Toivottavasti sillä on vain lihasjumia joka
saadaan hieronnalla aukeamaan! Hampaat ja selkä ei kuitenkaan liity
yhteen :D Pepsodent hymy laitetaan muuten vain kohdilleen kun alkaa
hammaskiveä olemaan jo...
Mutta nyt
bastun lämpöön, aivot narikkaan (oisko yks saunakalja mitään?) ja
huomenna sitten työpäivän päälle luvassa 4 h hoitotieteiden opintoja.
Hikikarpalot nousee otsalle jo nyt jos alkaa ajatella... joten parempi
ettei ajattele ;)
PS: Aion ottaa
Keniaan myös kutimet mukaan. Kyllä. Langat tulevaan työhön aion hakea
Ylivieskasta asti ja saada samalla matkaani uudet räpsyttimet :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti