VIIDAKKORUMMUN VIESTIT: huhtikuuta 2014

Joskus niin vähän on niin paljon. Kuten Mogra Star Academyssa (sekä Mogra Rescue Centressä) jokin aika takaperin. 4 jalkapalloa = sata kreisiä muksua. Ilo, huuto ja räkänokkien askelten töminä oli uskomaton. Vain neljän jalkapallon tähden. Siinä oli taas yhdellä extrovertillä tekemistä että kyyneleet pysyi kurissa. Oli todellakin. Ja sekaanhan mentiin, potkimaan ja heittämään ylävitosta. Kiitos Suomeen näistä riemunkiljahduksista, loistavista tähtisilmistä ja yhdestä auenneesta otsasta ;) Elämä osaa olla ihanaa <3 Mieti koska olet itse viimeksi ollut niin iloinen, että repeät melkein liitoksistas? Mä olin Mogra Star Academyn pihassa. Antamisen ilosta.

Kuvat ja muokkaus: www.akaasianalta.blogspot.com

-elsa

Jatkoa edelliseen.

YRITTELIÄSYYS, KEKSELIÄISYYS, TYÖLLISTÄMINEN. Näitä kaikkia piisaa moneen lähtöön! Polkupyörän tarakalla tai pään päällä voi kantaa mitä vaan (mun suosikki on LEKA!) ja kuinka paljon vaan. Siis oikeasti. Ja työllistäminen on ihan toista luokkaa, kuin Suomessa. Jos Suomessakin tähän tyyliin palkattais porukkaa, ei meillä olis työttömyyttä! Kotopuolessa kaikki pyritään automatisoimaan ja säästetään työvoimakustannuksissa. Yhden ihmisen pitää pystyä suorittamaan kahden ihmisen työt. Mutta ei Afrikassa! :) Kun meet tankkaamaan auton, niin yks setä tankkaa sillä aikaa kun toinen pesee tuulilasin. Ja kolmas rahastaa. Mikäli haluat tankin TÄYTEEN, niin sitä saa mitä tilaa. Laitetaan kivi renkaan alle, jotta auto kallistuu ja saadaan löysää tankkiin maksimaalinen määrä. Toinen vaihtoehto on keinuttaa autoa.Kätevää, eikö? Entäpä vaikka pikaruokala. Suomessa ko. paikoissa töissä ehkä viisi ihmistä... Täällä VIISITOISTA. Ja se on ihan totta, väkee on ko pipoo. Tyypit hyörii siinä toisiaan väistellen ja koittaa palvella asiakkaat. Työntekijöiden määrä ei kuitenkaan ole suoraanverrannollinen työn tehokkuuteen. Slowly by slowly ;) Mutta pääasia, että on saatu väkeä työllistettyä. Halvalla tosin, mutta kuitenkin.

Vois kai siihen vielä jotain saada...

MEININKI. Siis se slowly by slowly. Täällä on ihan joka päiväistä, että ventovieras tervehtii kadulla. Joku saattaa toisinaan jopa jututtaa, tovin jos toisenkin. Afrikkalaiseen tapaan kuuluu, että ensin jutellaan ummet ja lammet ennen kuin päästään itse asiaan. Hötkyily, se on ihan turhaa. Ja se koskee kaikkea. Siis ihan kaikkea (paitsi liikennettä JOS baana on auki. Sillon laitetaan nilkka suoraksi ja renkaat soiroiksi) Ja koska asiat voi ottaa rennosti, niin voit myös ottaa päikkärit käytännössä MISSÄ vain ja KOSKA vain! Tämä siis liittyy myös edelliseen kappaleeseen. On ihan OK nukkua töissä ammatista riippumatta. Etenkin torkkuviin asiakaspalvelijoihin oon törmänny usein. Maaseudun Supermarketissa voit törmätä hyllyn alla nukkuvaan myyjään. Lippuluukulla saattaa torkkua joku kun yrität hankkia lippua johonkin. Ihan tavallista. Keskellä katua tai tienpientareella voi nukkua, miksipä ei. Masai Marketissa törmää usein huivikasan päällä torkkuviin mirkkuihin ja bodabodakuskit vetelee hirsiä ajopelinsä päällä. Ja anestesiahoitajan tehtävät ei oo niin oleellisiä, etteikö vois kiskasta pieniä päikkäreitä. Nukkuuhan se potilaskin, joten hoitaja voi kans lipua unten maille... Pole pole katsokaas.

Jätkät heeeii, ei kai täs ny töitä aleta tekeen :D

Päikkärit

INFORMATIIVISET KYLTIT. Näitä riittää... Joka lähtöön. Mutta onhan ne tärkeitä. Ihan vaan ettei kukaan kävele esim. aseen kanssa raflaan. :)

HALPA OLUT. Ehkei aina parasta laatua, mutta helevetin halapaa se kyllä on. Hinta-laatusuhde voittaa aina Koffin. :)

AVARA LUONTO! Varoitus, nyt menee överiksi. Mutta miettikääpä, siis ihan oikeasti, pyydän miettimään tätä... Millasta on olla safarilla, elää keskellä Avaraa Luontoa. Mulle on joskus sanottu, että me nähdään sitä niin paljon telkkarista, että se nyt on ihan sama meneekö safarille vai ei, ja ettei se paljoa hetkauta. Niin. Onhan se tosiaan IHAN sama kattoa savannia telkkarista kotisohvalta käsin. Tai entäpä jos näet kaiken sen suoraan silmiesi edessä, livenä ja kuulet äänet, haistat tuoksut ja tunnet kuumuuden? Miltä kuulostaa leijonan karjunta? Miten pieneksi voit tuntea itsesi kun vieressä seisoo viisi metrinen kirahvi tai norsu? Entä heinäsirkkojen korvia huumaava siritys pimeässä yössä? Kaikki siinä. Villinä ja vapaana luontoäidin sylissä. Se on uskomatonta, en voi kuvailla sitä tunnetta sanoin! Pelkkä luonnon monimuotoisuus on henkeäsalpaavaa... Auringonnousu tai -lasku savannilla, Kilimanjaron arvaamattomat sääolot, sademetsät, Niili, rannikko, Rift Valley...

Vielä pari tarinaa ennen tulvivaa kuvasadetta monipuolisesta luonnosta.... Ngorongoron kraaterin reunalla... "Tähtitaivas kattona, nurmikko mattona" ja taustalla kuuluu se käsittämätön siritys (se on juurikin sellaista ja vielä voimakkaampaa kuin Avarassa Luonnossa). Sun ja luonnon välissä vain olematon pala kangasta. Ja sen kankaan toisella puolella einestää puhvelit. Tunnettiin niiden töminä ja puhvelien "pärske" heilutti telttakangasta, joka on ehkä 2mm paksu, siis suuri suoja. Täällä suurkaupungissa ei ihan noin raflaavia kokemuksia ole, mutta lähes joka aamu herään raapimaan itteäni kirpun puremien takia. (Luontoa se on sekin!) Ja voin kertoa, että olen avannut ääneni keskellä yötä astuessani paljain jaloin 10 cm etanan päälle. Jouduin pesemään kahdesti jalat, että sain limat pois. :D Tuija nauroi vedet silmissä mun hyppiessä yhdellä jalalla. Ja lausahdus "This is Africa... and I love it!" livahti huulilta ;) Mutta nyt, annan kuvien puhua puolestaan. Suurin osa varmaan tuttuja kylläkin...